Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjyydestä

Julkaistu ensimmäisen kerran Muusikko-lehden numerossa 2/2009

kirjoittaja: Lottaliina Lehtinen

1. Kuka on yrittäjämuusikko?

Muusikot työskentelevät sekä työsuhteisina työntekijöinä että yrittäjinä. Suurin osa muusikoista työskentelee työsuhteessa. Työnantajia ovat mm. kaupungit (esim. kaupunginorkesterit), yksityiset teatterit, ohjelmatoimistot, levy-yhtiöt, seurakunnat ja yksityishenkilöt (esim. hääkeikat).

”Yrittäjämuusikon” yritystoiminnan muoto voi olla ennakkoperintärekisteri, yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimellä tai ilman), avoin ja kommandiittiyhtiö (Ay, Ky), osuuskunta tai osakeyhtiö (Oy). Yrittäjämuusikko voi oman yrityksensä kautta toimia myös muusikkokollegojensa työnantajana.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, ettei kukaan ole yrittäjä tietämättään. Yksinkertaisimmillaan yritystoiminnan voi aloittaa hakeutumalla ennakkoperintärekisteriin verottajalle toimitettavalla Y3-lomakkeella.

2. Mikä on työsuhteisen muusikon ja yrittäjämuusikon ero?

Oikeudellisen statuksen kannalta ero on melko suuri. Työsuhteessa työskentelevällä muusikolla on työnantaja, joka palkkaa muusikon tiettyyn työtehtävään. Työnantajalla (tai vuokratyössä käyttäjäyrityksellä – vrt. ravintola, joka on tilannut bändin ohjelmatoimiston kautta) on oikeus johtaa ja valvoa työtä. Muusikko toimittaa työnantajalle palkan maksamista varten verokortin ja työnantaja pidättää maksettavasta palkasta verot sekä vastaa muista työnantajalle kuuluvista velvoitteista, kuten sosiaaliturvamaksuista.

Yrittäjä toimii ”itsenäisesti” ja myy muusikkopalveluita työn tilaajille. Yrittäjä laskuttaa palkkionsa työn tilaajalta ja vastaa itse verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Yrittäjä toimii ”itse itsensä työnantajana”. Jos yrityksen kautta työllistetään muita muusikkoja, täytyy yrityksen luonnollisesti tältä osin hoitaa työnantajavelvoitteet.

Ks. myös kysymys nro 15.

3. Onko freelancemuusikko yrittäjä?

Pelkkä freelance-termin käyttö ei missään tapauksessa kerro, minkä luonteista tehty muusikkotyö on. Perinteisesti freelance-termillä on musiikkialalla tarkoitettu sitä, ettei muusikolla ole vakituista työnantajaa, vaan työtilanteet ja työnantajat vaihtelevat. Suurin osa freelancemuusikoista tekee kuitenkin työtä työsuhteessa, ei yritysmuodossa. Joillain aloilla freelancereilla tarkoitetaan itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, joten sekaantumisen vaara on olemassa.

4. Koskevatko Muusikkojen liiton työehtosopimukset yritystoimintaa?

Työehtosopimukset neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä alan työsuhteiden vähimmäisehdoiksi. Liiton työehtosopimukset sitovat alan työnantajia eivätkä yleensä koske yrittäjien välisiä sopimuksia. Poikkeuksena on liiton ja YLEn välinen nk. Keikkasopimus, jossa on sovittu vähimmäispalkkojen maksamisesta myös silloin, kun tallentaminen toteutetaan alihankintana tai muiden järjestämistä tilaisuuksista. Toki työehtosopimuksista voi aina hakea mallia asianmukaisen työkorvauksen laskemiselle.

SOSIAALITURVAA

5. Miten yrittäjämuusikko järjestää eläkevakuuttamisensa?

Yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen. YEL on pakollinen vakuutus, eikä velvollisuus ole kiinni yritystoiminnan muodosta. Poikkeuksena on pienimuotoinen toiminta: jos arvioitu yrittäjätulo on alle 6 560,93 euroa (vuonna 2009), on vakuutuksen ottaminen vapaaehtoista. Jos vakuutusta ei ota, ei eläkettä myöskään kerry. YEL-vakuutus vaikuttaa myös sairaus- ja vanhempainrahoihin, ks. kysymys nro 7.

6. Entä työttömyysturva?

Myös yrittäjälle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Peruspäivärahaan on oikeus työssäoloehdon täyttäneillä yrittäjillä ja ansiopäivärahaan yrittäjien työttömyyskassaan liittyneillä yrittäjillä. Päätoimisen yrittäjän kannattaakin liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjän työttömyysturvassa on kuitenkin omat vaikeutensa. Lähtökohtana työttömyysturvalle on yritystoiminnan loppuminen. Jos yrittäjyys on sivutoimista, voi työttömyysturvan saada palkansaajien työttömyyskassasta.

7. Voiko yrittäjä saada Kelasta sairauspäivärahaa? Entä vanhempainetuuksia?

Kyllä voi. Yrittäjän sairauspäiväraha lasketaan YEL-vakuutettujen työtulojen perusteella. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityisäitiysraha lasketaan yrittäjäeläkkeen vuosityötulojen perusteella. YEL-vakuuttaminen kannattaa siis tästäkin syystä.

PALKKAA VAI TYÖKORVAUSTA

8. Keikkasopimuksessani maksettava korvaus on nimetty palkkioksi eikä palkaksi. Tarkoittaako tämä sitä, että olen yrittäjä?

Ei missään tapauksessa. Maksettavasta korvauksesta käytetty termi (palkka, palkkio, esiintymiskorvaus, työkorvaus tms.) ei välttämättä kerro mitään sopimuksen tai sen osapuolten oikeudellisesta luonteesta. Verottajan tiedotteissa työntekijälle työsuhteessa maksettavasta korvauksesta käytetään nimitystä palkka ja yrittäjälle laskua vastaan maksettavasta korvauksesta työkorvaus.

9. Miten keikkapalkan maksaminen eroaa yrittäjällä ja työsuhteisella muusikolla?

Yrittäjän suhde työn tilaajaan ei ole työsuhde, vaan perustuu toimeksiantosopimukseen. Yrittäjämuusikko laskuttaa työkorvauksensa työn tilaajalta ja huolehtii itse mm. verotuksestaan, eläkevakuuttamisestaan ja lomiensa järjestämisestä. Työsuhteessa työnantajan velvollisuuksiin kuuluvat palkanmaksun ohella työntekijän ennakkoveron pidättäminen, sosiaaliturvasta huolehtiminen ja joko palkallisen vuosiloman antaminen tai lomakorvauksen maksaminen.

10. Entä maksuun liittyvät epäselvyydet?

Jos sovittu korvaus jää maksamatta, on lähtökohta sama sekä työsuhteessa että yritystoiminnassa: maksuvelvollisuus säilyy, ja korvauksen maksamista voi vaatia jopa oikeudenkäynnin kautta. Työsuhteessa työntekijän oikeutta palkkaan on merkittävällä tavalla helpotettu: työntekijä voi siirtää saatavan käsiteltäväksi palkkaturvana. Palkka voidaan työnantajan maksukyvyttömyyden takia tällöin maksaa valtion varoista. Palkkaturvamenettely koskee ainoastaan työsuhteessa tehtyä työtä. Yrittäjänä työkorvauksensa laskuttanut muusikko ei voi siirtää saatavaansa palkkaturvaan.

YRITYSMUODON VALINNASTA

11. Missä muodossa yritystoimintaa kannattaa harjoittaa?

Yritystoiminnan muoto on valittava omista lähtökohdista käsin. Esimerkiksi osakeyhtiötä on perinteisesti pidetty parhaana vaihtoehtona, jos liikevaihto on suuri ja yritystoiminnalla haetaan mahdollisimman suurta verohyötyä. Tästäkin on poikkeuksia. Apua yritystoiminnan aloittamiseen ja itselle parhaan toimintamuodon valitsemiseen saa mm. liitosta.

12. Kannattaako yrittäjyys?

Vaikea sanoa, kertokoon se joka on kokeillut. Yritysmuodossa toimiminen tuo mukanaan uusia velvollisuuksia ja riskejä. Toisaalta yrittäjyys antaa tiettyjä vapauksia, ja veroedut konkretisoituvat nopeammin kuin työsuhteisella työntekijällä. Keikkailussa välikädet vähenevät, jos keikan voi sopia ja laskuttaa suoraan tilaajalta. Yrittäjäksi ryhtymistä kannattaa harkita tarkkaan ja tiedostaa samalla sekä siihen liittyvät edut että riskit.

13. Mitä tarkoittaa yrittäjäriski?

Yritystoiminnassa ajatellaan työsuhteita herkemmin, että yrittäjä toimii tasavertaisessa asemassa sopimuskumppaneihinsa nähden. Yritystoimintaa ja yrittäjien välisiä sopimussuhteita ei ole hirveän tarkkaan lailla säännelty. Yritystoiminta on ”vapaampaa”, mutta sisältää myös enemmän riskejä. Työsuhteissa lähtökohtana pidetään sitä, että työntekijä on työsuhteen ”heikompi osapuoli”, jonka neuvotteluasemaa on lainsäädännön kautta vahvistettava. Työsuhteita säätelevät esim. työsopimuslaki ja työehtosopimukset.

YRITTÄJÄ VAI TYÖSUHTEINEN MUUSIKKO?

14. Mitä tarkoittaa pakkoyrittäjyys?

Pakkoyrittäjyydeksi kutsutaan musiikkialalla sitä, kun keikan saamisen ehdoksi asetetaan oman laskutusfirman käyttäminen. Muusikko ”pakotetaan” aloittamaan yritystoiminta ja laskuttamaan työkorvaus. Tällaiseen tilanteeseen ei tietenkään kenenkään pidä joutua, vaan yrittäjyyden pitää olla oma, vapaaehtoinen ja tarkkaan harkittu päätös.

Pakkoyrittäjyydessä hätiin ovat tulleet laskutusyhtiöt, jotka hoitavat laskuttamisen ja palkanmaksun esim. ohjelmatoimiston puolesta. Tällöin muusikon status työntekijänä säilyy. Työnantaja voi kuitenkin olla vaikeammin määriteltävissä. Jos palkkaa ei maksetakaan ajallaan, ketä vastaan esim. palkkaturvahakemus tehdään? Jos työmääräys tulee ohjelmatoimistolta, voi lakimiehen näkökulmasta olla kyse siitä, että ohjelmatoimisto on ulkoistanut palkanmaksun laskutusyhtiölle. Tällöin ohjelmatoimisto on edelleen muusikon työnantaja. Toisaalta työnantajuus on voinut jakautua laskutusyhtiön ja ohjelmatoimiston kesken.

Parasta tietysti olisi, että eri osapuolten status ilmenisi tehdyistä sopimuksista. Viime kädessä työnantajuus selviää vertaamalla yksittäistä tilannetta työsopimuslain säännöksiin ja työnantajan määritelmään.

15. Voinko olla samanaikaisesti sekä yrittäjä että työntekijä?

Yksittäisen keikan osalta muusikko on aina joko työsuhteinen työntekijä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö. Muusikko voi kuitenkin tienata elantoaan sekä työsuhteissa että yrittäjätyöllä. Hän voi esim. keikkailla työsuhteessa ohjelmatoimistoon ja kaupunginteatteriin sekä lisäksi tehdä vuoden aikana muutaman hääkeikan toiminimensä kautta. Tällöin kannattaa omalta osalta tarkistaa ja miettiä, miten sosiaaliturva kertyy. Esim. työntekijän työttömyyskassaetuuksien saamisessa merkittävää on se, että päätoimeentulo tulee työsuhteisesta palkkatyöstä.

Työsuhteen tunnusmerkit ilmenevät pakottavasti työsopimuslaista. Työsuhdetta ei toisin sanoen voi muuttaa yrittäjäsuhteeksi pelkästään asiasta sopimalla.

Verottaja on joissain kaupungeissa katsonut, ettei ohjelmatoimisto voi maksaa saman bändin keikasta jollekin muusikolle palkkaa verokortilla ja toiselle laskua vastaan. Tämä on johdonmukaista, kun kyseessä on ilmiselvästi työsuhteinen työ. Jos tällaisessa tilanteessa laskutus ja verokorttityö ovat jo pitkään pyörineet rinnakkain ja ohjelmatoimistoon tulee verotarkastus, voidaan toiminimityö katsoa työsuhteiseksi työksi ja ennakonpidätykset periä jälkikäteen. Pahimmassa tapauksessa verorästit voivat kaatua työntekijän maksettaviksi.